Lappeenrannan jätevedet Imatralle? Imatra ja Lappeenranta suunnittelevat taas yhteistä jätevedenpuhdistamoa

Lappeenrannan jätevedet vietäisiin 40 kilometrin putkea pitkin Imatralle. Puhdistetut jätevedet laskettaisiin Vuokseen.

Mika Stranden

Lappeenrannan jätevedenpuhdistamolle on etsitty paikkaa jo pidempään. Seuraavaksi selvitetään maakunnallisen jätevedenpuhdistamon rakentamista Imatralle.
Lappeenrannan jätevedenpuhdistamolle on etsitty paikkaa jo pidempään. Seuraavaksi selvitetään maakunnallisen jätevedenpuhdistamon rakentamista Imatralle.

Imatra ja Lappeenranta ryhtyvät selvittämään maakunnallisen jätevedenpuhdistamon rakentamista.

Jos hanke etenee, maakunnallinen jätevedenpuhdistamo rakennettaisiin Imatralle. Käytännössä Lappeenrannan jätevedet ohjattaisiin noin 40 kilometrin mittaista putkea pitkin Imatralle, jossa ne puhdistettaisiin ja ohjattaisiin Vuokseen.

Asiaa on selvitelty aikaisemminkin 2000-luvulla. Tuolloin Suomen ja Venäjän yhteinen rajavesikomissio tyrmäsi jätevesien laskemisen Vuokseen.

– Teknologia on muuttunut ja nyt käymme asian läpi uudestaan. Kaavan kanssa ei tule ongelmia, sillä vuonna 2011 vahvistetussa maakuntakaavassa Imatralle on merkitty maakunnallisen jätevesilaitoksen paikka, sanoo asiaa selvittämään ryhtyvä aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan liitosta.

Wallenius aikoo kutsua saman pöydän ääreen ainakin Imatran ja Lappeenrannan edustajat ja rajavesikomission.

Yhteinen puhdistamo nousi esiin maanantaina maakuntaliiton hallituksen kokouksessa Imatran suunnasta.

Imatra pohtii vanhan saneerausta

Imatralla asiasta on puhuttu johtavien poliitikkojen ja kaupunginjohtajien kanssa jo senkin vuoksi, että Imatran Meltolassa sijaitsevan jätevedenpuhdistamon saneeraus on käynnistymässä.

Imatralla on kuluvalle vuodelle varattu puolen miljoonan euron suunnitteluraha ja ensi vuodelle kuusi miljoonaa euroa puhdistamon uusimiseen.

Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen (kok.) sanoo, että päätöksiä ei ole.
–Yhteisessä jätevedenpuhdistamossa on potentiaalia maakunnalliseksi hankkeeksi. Asiasta on puhuttu ennenkin. Aina on sanottu, että Imatra vastustaa maakunnallista jätevedenpuhdistamoa. En pysty sanomaan, mikä on järkevin ratkaisu, mutta selvitetään tämä nyt, Helminen sanoo.
Lappeenrannan energia epäilee hanketta

Reijo Kolehmainen epäileväinen

Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen on vetänyt pitkään Lappeenrannan puhdistamohanketta ja muistaa sen eri vaiheet. Maakunnalliseen hankkeeseen Kolehmainen suhtautuu epäillen.

– Tulee mieleen, että kaikki on jo selvitetty. Rajavesikomissio on todennut, että Vuokseen ei saa laskea edes Lappeenrannan puhdistettuja jätevesiä.

Venäjän puolella oleva Svetogorskin kaupunki ottaa juomavetensä Vuoksesta.
– Jos Lappeenrannan jätevedet lasketaan Vuokseen, niiden määrä kasvaa niin suureksi, että riskit Svetogorskissa kasvavat, Kolehmainen sanoo.

Lappeenrannan Energia on joka tapauksessa mukana myös Imatran jätevedenpuhdistamon saneerauksessa, sillä Rauhan alueen jätevedet puhdistetaan Imatralla ja lasketaan Vuokseen.

Kolehmainen sanoo, että sijoituspaikka voisi olla muuallakin kuin Imatralla.

Vaasan hallinto-oikeus vesitti Hyväristönmäen suunnitelmat

Lappeenranta on suunnitellut uuden jätevedenpuhdistamon rakentamista jo vuosia. Uuden puhdistamon rakentaminen on törmännyt asukkaiden vastustukseen ja eri oikeusasteisiin.

Viimeisimmän Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Lappeenranta ei voi enää ohjata jätevesiään Rakkolanjokeen. Se vesittää viimeksi esillä olleen Hyväristönmäkeen suunnitellun puhdistamon rakentamisen.

Lappeenrannan Energia on selvittänyt viime vuodesta lähtien mahdollisuuksia rakentaa uusi jätevedenpuhdistamo vanhan puhdistamon yhteyteen Toikansuolle. Jos tämä vaihtoehto toteutuu, jätevesiputken pituudeksi tulee noin 22 kilometriä.

Toinen vaihtoehto on rakentaa puhdistamo Kukkuroinmäen kaatopaikan yhteyteen. Tässä vaihtoehdossa matka Saimaalle kasvaisi ja putken pituus olisi noin 30 kilometriä.

Putki maksaisi kymmeniä miljoonia euroja

Jos Lappeenrannan Energia päätyy laskemaan jätevedet Saimaaseen, purkupaikka on Suomensalon ja Muukonsaaren välissä noin kolmen kilometrin päässä Pulpin rannasta.

– Rakkolanjoki saattaa olla lopullisesti pois laskuista, jos Korkein hallinto-oikeus niin päättää. Yhteinen maakunnallinen puhdistamo Imatralla tarkoittaisi sitä, että jätevesiä ei tarvitse laskea Saimaaseen.

Tähän asti Lappeenrannan puhdistamokokonaisuuden on arveltu maksavan noin 70 miljoonaa euroa. Maakunnallisessa vaihtoehdossa pelkästään putken vetäminen Lappeenrannasta Imatralle maksaisi kymmeniä miljoonia euroja.

Jätevedenpuhdistamon pitkä oppimäärä

Maaliskuu 2006: Lappeenrannan kaupunki käynnistää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn neljän eri puhdistamovaihtoehdon välillä.
Lokakuu 2006: Kaupunginhallitus kannattaa Rakkolanjoki-vaihtoehtoa ja uutta puhdistamoa sekä hakee ympäristölupaa jätevesien johtamiseksi Rakkolanjokeen. Monet yksityishenkilöt ja viranomaiset vastustavat kaupungin aikeita.
Marraskuu 2007: Itä-Suomen ympäristölupavirasto hylkää kaupungin lupahakemuksen.
Joulukuu 2007: Kaupunki valittaa ympäristölupaviraston päätöksestä.
Marraskuu 2009: Vaasan hallinto-oikeus ei anna lupaa jätevesien purkamiseen Rakkolanjokeen. Kaupunki valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Marraskuu 2011: Suomalais-venäläinen rajavesikomissio ei pidä Rakkolanjoki-vaihtoehtoa mahdollisena.
Kesäkuu 2013: Uusi ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistuu, Rakkolanjoen lisäksi esillä neljä muuta vaihtoehtoa.
Syyskuu 2014: Konsulttiselvitys pitää Rakkolanjokea parhaana purkupaikkana.
Joulukuu 2014: Kaupunginvaltuusto hyväksyy yksimielisesti Hyväristönmäen uuden puhdistamon paikaksi. Kaakkois-Suomen ELY-keskus pitää Rakkolanjokea parhaana vaihtoehtona. Ympäristölupahakemus Rakkolanjoesta lähtee Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.
Elokuu 2015: Suomalais-venäläinen rajavesikomissio hyväksyy Rakkolanjoki-vaihtoehdon.
Elokuu 2016: Jätevedenpuhdistamon mahdollistava osayleiskaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antaa ympäristöluvan Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolle.
Syyskuu 2016: Asukkaat valittavat ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen ja osayleiskaavasta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
Marraskuu 2017: Itä-Suomen hallinto-oikeus jättää Hyväristönmäen osayleiskaavan vahvistamatta, koska se ei toteuta voimassa olevaa maakuntakaavaa.
Joulukuu 2017: Kaupunki valittaa Hyväristönmäen osayleiskaavan kumouspäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Maaliskuu 2019: Korkein hallinto-oikeus hylkää kaupungin valituksen Hyväristönmäen osayleiskaavan kumouspäätöksestä.
Helmikuu 2020: Etelä-Karjalan liitto päättää vielä kertaalleen selvittää, onko maakunnallisen jätevedenpuhdistamon rakentaminen mahdollista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jätevedet laskettaisiin Vuokseen.

Lähde: Etelä-Saimaan arkisto.

Asiasta uutisoi ensin Yle Lappeenranta.
Uutista päivitetty 18.2. 2020 kello 7.30: Lisätty Anna Helmisen ja Reijo Kolehmaisen kommentit.

Luetuimmat