Suomi reagoi Venäjän viime vuosien toimiin: moninkertainen määrä rajavartijaopiskelijoita ja lisää toimivaltuuksia

Kimmo Seppälä

Uudet rajavartijat sijoittuvat varsinkin rajavalvontatehtäviin maastorajoille. Rajavartiolaitoksen hallitusneuvos Ari-Pekka Koiviston mukaan tarkoitus on lisätä uskottavuutta ja tehokkutta rajavalvontaan.
Uudet rajavartijat sijoittuvat varsinkin rajavalvontatehtäviin maastorajoille. Rajavartiolaitoksen hallitusneuvos Ari-Pekka Koiviston mukaan tarkoitus on lisätä uskottavuutta ja tehokkutta rajavalvontaan.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto saa lisää miehistöä ja toimivaltaa tulevina vuosina.

Rajavartioston budjetti nousee hallituksen puoliväliriihen keväisellä päätöksellä noin kymmenen miljoonaa euroa. Suurin osa käytetään miehistön kouluttamiseen.

— Normaalisti vuodessa otetaan yksi noin 60 hengen erä, mutta ensi vuonna koulutamme kaksi 120 hengen kurssia. Opiskelijamäärä on varmuudella suurempi ainakin neljässä seuraava erässä, Raja- ja merivartiokoulun johtaja Pasi Tolvanen sanoo.

Tolvanen kertoo, että suurennetulla opiskelijamäärällä otetaan kiinni viime vuosien henkilöstöleikkauksia. Rajavartioston henkilövahvuus on laskenut lähes koko 2000-luvun ajan, kun eläkkeelle jääneiden rajavartijoiden tilalle ei ole palkattu yhtä paljoa uusia työntekijöitä.

Suuria koulutuseriä varten Imatralla tarvitaan runsas kymmenen uutta kouluttajaa. Vaikutuksia on myös Kaakkois-Suomen rajavartiostoon, jossa monet rajavartijaopiskelijat tekevät työharjoittelun.

Valmistumisen jälkeen rajavartioita sijoitetaan etenkin Kaakkois-Suomeen.

— Siellä on itärajan kovin paine, Rajavartiolaitoksen hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto selittää.

Turvallisuustilanne on kiristynyt

Lisärahoituksen ohessa on käynnissä lakimuutos, joka toisi rajavartiostolle lisää toimivaltuuksia. Lausuntokierroksella oleva lakiuudistus astuu Koiviston arvion mukaan voimaan alkuvuodesta 2018.

— Taustalla ovat viimeisen viiden vuoden tapahtumat: Krimin valtaus, Ukrainaan vaikuttaminen ja Venäjän ilmatilaloukkaukset Itämerellä. Niiden myötä Suomen turvallisuustilanne on muuttunut oleellisesti, hallitusneuvos Koivisto kertoo.

Lakimuutoksen avulla on tarkoitus valmistautua paremmin hybridiuhkiin. Ne ovat vaikeasti ennustettavia tilanteita, joissa valtiolliset toimijat pyrkivät tuottamaan toiselle valtiolle epävakautta, vahinkoa ja painetta.

Keinovalikoimaan kuuluu informaatiovaikuttamista, terrorismia, rikollisryhmien kautta toimimista, sähkö- ja tietoliikenneverkkojen häiritsemistä ja paljon muuta.

Keinoja tietoliikenteen hallintaan

Uudituksen myötä rajavartiolaitos saisi samat toimivaltuudet kuin poliisi.

— Esimerkiksi rajanylitysasemalla voisimme tilanteen vaatiessa tarkkailla tietoliikennettä, katkaista kaikki teleyhteydet tai käyttää valvontavälineistöä. Näin voisimme reagoida tehokkaammin äkkiä syntyviin tilanteisiin kuten panttivankien ottamiseen rajanylityspaikalla, Koivisto sanoo.

Myös virka-avun antaminen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen välillä helpottuisi. Armeija saisi käyttää rajalla voimakeinoja, jolloin rajavartijat vapautuisivat vaativampiin tehtäviin.

Rajavartiolaitos taas voisi antaa poliisille sotilaallista tukea terrorismin torjunnassa sisämaalla.

Heinäkuun aikana rajavartioille ollaan myös sallimassa konepistoolien käyttö, Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja Ismo Kurki kertoo.

— Tavallinen rajanylittäjä tuskin tulee eroa silti huomaamaan. Lakipaketin tarkoitus on ennen kaikkea varautua paremmin odottamattomiin tilanteisiin. Arkeen vaikutus on vähäistä.

Petteri Lindholm

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.