Syntyvyys laskee ennusteiden mukaan Etelä-Karjalassa vielä ainakin 10 vuotta — Keskussairaalan synnytysten määrä väheni runsaasti vuodentakaisesta: "Huolestuttavaa sikäli, että tammikuu on yleensä vilkkaita kuukausia"

Jotta syntyvyyden lasku pysähtyisi ja voisi kääntyä kasvuun, maakuntaan pitäisi saada jäämään ja houkuteltua synnytysikäisiä. Muuttotappiota ei enää saisi tulla.

Mika Strandén

Saana Juopperi ei tiedä, tuleeko huhtikuussa syntyvästä vauvasta tyttö vai poika. Kolmevuotias Iiris ja puolitoistavuotias Venla odottavat pikkusisarusta innolla.
Saana Juopperi ei tiedä, tuleeko huhtikuussa syntyvästä vauvasta tyttö vai poika. Kolmevuotias Iiris ja puolitoistavuotias Venla odottavat pikkusisarusta innolla.

Huhtikuun kahdentenatoista on savitaipalelaisen Saana Juopperin kolmannen lapsen laskettu aika. Matka synnyttämään on pitkä, autolla melkein tunnin verran, sillä Savitaipaleen Heituinlahdesta on viitisenkymmentä kilometriä Lappeenrantaan keskussairaalaan.

Keskimmäisen lapsen synnytys opetti Juopperille, ettei sairaalaan lähtöä kannata jättää viime tippaan.
— Edellinen synnytys eteni yllättäen niin vauhdilla, että emme ehtineet olla sairaalassa kuin pari tuntia, kun Venla jo syntyi. Opin, että oikeasti voi tulla kiire. Ajomatka Lappeenrantaan oli tosi kivulias.

— Olen miettinyt, että jos olisi sellainen matka sairaalaan kuin vaikka Lapissa, se olisi tosi pelottavaa ja voisi jopa vaikuttaa asuinpaikan valintaan, Juopperi sanoo.

Synnytyssairaaloiden määrä Suomessa on puolittunut 30 vuodessa. Vuonna 2015 sosiaali- ja terveysministeriö asetti rajaksi sairaaloiden synnytystoiminnan jatkamiselle vähintään noin tuhat synnytystä vuodessa. Viime vuonna Etelä-Karjalan keskussairaala ei yltänyt tuhanteen.

Päivi Virta-Salo

Lähde: Tilastokeskus, Eksote.
Lähde: Tilastokeskus, Eksote.

Päivi Virta-Salo

Syntyvyys tammikuu 2017 ja 2018.jpg



Hiljainen alkuvuosi hämmästytti keskussairaalan synnytysosastolla: "Meillä on kova tahtotila"

Syntyvyys ei ole kääntynyt nousuun Etelä-Karjalan keskussairaalassa alkuvuodestakaan. Viime vuoden tammikuussa synnytyksiä oli 92, kun tämän vuoden tammikuussa jäätiin 68 synnytykseen. Helmikuun 65 synnytyksen määrä taas oli sama kuin vuosi sitten.
— Tammikuu oli kyllä yllätys, että synnytyksiä oli niinkin vähän. Vähän huolestuttavaa sikäli, että tammikuu on yleensä vilkkaita kuukausia, kertoo tiimivastaava, kätilö Mari Kallio Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä.

Kallion mukaan synnytysosastolla ollaan hämmentyneitä siitä, miten rauhallista ja hiljaista on.
— Mutta voihan syntyvyyden trendi kääntää suuntaa, en ole toivoton sen suhteen. Meillä on kova tahtotila, että synnytykset säilyisivät täällä, ja saisimme tarjota perheille palvelun, Kallio sanoo.

Eivät perheet yhtäkkiä ala tekemään enemmän lapsia. Maakuntaan pitäisi saada uutta nuorta väkeä. - Päivi Kortelainen

Sairaalat, jotka eivät ole yltäneet tuhanteen synnytykseen, voivat hakea ministeriöltä synnytystoiminnan poikkeuslupaa. Etelä-Karjalan keskussairaalan ei toistaiseksi ole pitänyt hakea poikkeuslupaa, vaikka synnytysten määrä jäi alle tuhannen, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Ella Tatti.

Tatti sanoo, että laskeva syntyvyyden trendi on huolestuttava mutta ei vaikuta lähitulevaisuudessa keskussairaalan synnytystoimintaan.

Syntyvyys ei ole kääntymässä nousuun pitkään aikaan, mikäli väestöennusteen trendi pitää paikkansa

Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella syntyvyys ei näytä kääntyvän nousuun lähivuosinakaan. Päinvastoin ennustuksissa se laskee Etelä-Karjalassa tasaisesti seuraavan kymmenen vuoden ajan. Kokonaisuudessaan laskua tulisi vuoteen 2028 mennessä noin kuusi prosenttia vuodesta 2017.


Vuonna 2015 laadittu väestöennuste ei kuitenkaan viime vuosina ole pystynyt ennustamaan maakunnan entistä voimakkaammin alenevaa syntyvyyden kehitystä. Esimerkiksi viime vuodelle Tilastokeskus oli ennustanut 1 102 synnytystä Etelä-Karjalaan, kun todellinen määrä oli 983.
— Absoluuttisten lukujen sijaan on tarkoituksenmukaisempaa kiinnittää huomio tarkasteltavan ilmiön ennustettuun kehitykseen. Tilastokeskuksen mukaan syntyvyyden odotetaan laskevan tasaiseen tahtiin tulevinakin vuosina, mutta eiväthän nämä ole kiveen hakattuja tietoja, vaan ennusteita. Olennaista on nähdä, mikä tähän trendiin vaikuttaa, sanoo tietopalveluasiantuntija Päivi Kortelainen Etelä-Karjalan liitosta.

Päivi Virta-Salo

Syntyvyys 1.jpg



Muuttotappiota ei enää saisi tulla: "Avainroolissa ovat työpaikat"

Etelä-Karjalassa muuttoliike vaikuttaa merkittävästi syntyvyyden kehitykseen, sanoo tutkija Timo Aro.
— Jos nuorten aikuisten muutto maakunnasta pois lisääntyy, heijastuu tämä väkisin syntyvyyteen. Etelä-Karjala on 2010-luvulla kärsinyt muuttotappioita nimenomaan 25—39-vuotiaista naisista, Aro sanoo.

Jotta syntyvyyden lasku pysähtyisi ja voisi kääntyä kasvuun, maakuntaan pitäisi saada jäämään ja toisaalta myös houkuteltua nuoria, synnytysikäisiä ihmisiä.

Tässä avainroolissa ovat työpaikat, sanoo Päivi Kortelainen.
— Etelä-Karjalassa ikärakenne on nykyisellään sellainen, että ikäihmisten osuus kasvaa ja nuorten ikäluokkien osuus pienenee. Eivät perheet yhtäkkiä ala tekemään enemmän lapsia. Maakuntaan pitäisi saada uutta nuorta väkeä. Pitäisi miettiä, miten saadaan korkeakouluista valmistuneita jäämään ja houkuteltua muualta nuorta väkeä, esimerkiksi paluumuuttajia, tulemaan Etelä-Karjalaan. Työpaikkoja tarvitaan, jotta näin kävisi.

Päivi Kortelainen huomauttaa, että syntyvyys on ollut laskusuunnassa valtakunnallisestikin, eikä suunta Etelä-Karjalassa ole poikkeava.

Päivi Virta-Salo

Syntyvyys 2.jpg

"Ei tiedetä, miksi syntyvyys on laskenut näin pitkään"

Väestöliiton tutkijan Venla Bergin mukaan käynnissä oleva syntyvyyden lasku on ollut radikaalimpi ja pidempi muutos kuin on pystytty ennakoimaan, eivätkä lama ja taloudellinen epävarmuus selitä sitä kokonaan.
— Ei tarkalleen tiedetä, miksi syntyvyys on laskenut näin pitkään. Jos pelkästään taloudelliset syyt olisivat taustalla, laskun olisi pitänyt pysähtyä viimeistään viime vuonna.

Korkea työttömyys ja työllistymisen epävarmuus laskevat syntyvyyttä, mutta myös väestön kohonneen koulutustason on havaittu lykkäävän ensimmäisen lapsen saamista. Väestöliiton perhebarometrin mukaan nykyään ajatellaan, että ihanneikä hankkia ensimmäinen lapsi on keskimäärin 28 vuotta.
— Suomessa on meneillään kulttuurinen murros siinä, miten lapsia halutaan saada. Tutkimuksissa paljon suurempi osa kuin ennen vastaa, että lasten hankkiminen ei tunnu ajankohtaiselta juuri nyt muiden mielenkiinnon kohteiden takia.

Päivi Virta-Salo

Syntyvyys 3.jpg

"Toivottavaa on, että kukin saa lapsia sen verran kuin haluaa saada"

Berg muistuttaa, että alhainen syntyvyys aiheuttaa pitkällä aikavälillä yhteiskunnallisia ongelmia. Väestö vanhenee ja eläköityy ja huoltosuhde kärsii. Sosiaaliturvan ylläpitäminen vaikeutuu, kun työikäinen väestö pienenee.
— Jos taas ajatellaan yksilöiden näkökulmasta, toivottavaa on, että kukin saa lapsia sen verran kuin haluaa saada.

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Etelä-Karjalassa syntyy tänä vuonna 1 098 lasta.

Kätilö Mari Kallio sanoo, että tällainen luku olisi erittäin iloinen yllätys.
— Olisi ihana, jos syntyisi yli tuhat. Mutta pitäisi kiriä loppuvuotta kohden. Kesäkuukaudet saattavat olla kiireisempiä.

Mika Strandén

Saana Juopperi on iloinen siitä, ettei matka kotoa keskussairaalaan kestä yhtään pidempään kuin tunnin.
Saana Juopperi on iloinen siitä, ettei matka kotoa keskussairaalaan kestä yhtään pidempään kuin tunnin.

Uusimmat uutiset

Kommentoidut