Bussi on Osmo's Cosmoksen auto, koti ja varasto

Osmo’s Cosmoksen keikkabussia siivotaan harvoin, koska kukaan ei jaksa siivota yöllä. Rosoisuus kuuluu rokkielämään.

Kai Skyttä

Pete Kiisseli lukitsee Osmo’s Cosmoksen keikkabussia korjaamon pihalla. Takana on Ville Soininen.
Pete Kiisseli lukitsee Osmo’s Cosmoksen keikkabussia korjaamon pihalla. Takana on Ville Soininen.

Tummanharmaa keikkabussi on pysäköity korjaamon eteen. Imatralaisen Osmo’s Cosmos -yhtyeen vuosimallia 1987 oleva Volvo on menossa huoltoon.

Bussi on 1970- ja 1980-lukujen hittikappaleita esittävän yhtyeen koti keikkamatkoilla. Auto onkin rekisteröity asuntoautoksi, ja siellä on on jääkaappi, mikroaaltouuni, liesi, uuni ja kuusi sänkyä. Se on ollut yhtyeellä kuutisen vuotta.

Osmo’s Cosmoksen vuonna 1996 perustaneet Pete Kiisseli ja Ville Soininen aloittivat muusikon uransa jo 1980-luvun alussa. Heidän mielestään keikkabussissa istuminen kuuluu rokkarielämään.

— On oma fiiliksensä lähteä keikkabussilla keikalle. Se on eri juttu kuin että lyötäisiin kamat johonkin peräkärryyn ja nökötettäisiin jossain henkilöauton takapenkillä, Kiisseli sanoo.

Linja-autoa ajavat yhtyeen tekniikasta vastaavat. Yhtyeen ja muun henkilökunnan lisäksi autossa kulkevat myös kaikki keikoilla tarvittavat soittimet, piuhat, videonäytöt ja muut tavarat.

Roudarit osaavat pakata tavarat oikeassa järjestyksessä bussin takaosaan ja tavaratilaan, niin että ne mahtuvat kyytiin.

Kai Skyttä

Bussin takaosassa kulkevat muun muassa yhtyeen soittimet, vahvistimet ja muut esiintymiskamat.

Matkustajien puolella sääntöjä ei Kiisselin ja Soinisen mukaan juurikaan ole, mutta sitäkin enemmän yhteisöllisyyttä.

— Tällä puolella ei ole kuria eikä järjestystä. Leppoisaa meininkiä. Meno on vähän kuin pikkupoikien touhua, Kiisseli sanoo nauraen.

Keikalta saadut kukkakimput lakastuvat penkillä

Siivoaminen tai sisustaminen eivät ole Kiisselin ja Soinisen mielestä kovin tärkeitä keikkabussissa. Penkeillä lojuu muun muassa likaisia pyyhkeitä ja kaksi kukkakimppua. Yhdellä pöydällä on pikakahvipaketti.

Kukat ovat Pete Kiisselin mukaan muisto edellisen viikon yksityiskeikalta.
Autossa on tyhjiä paperimukeja, kaljatölkkejä ja limsapulloja. Ovessa oleva tuhkakuppi tursuaa tupakantumppeja.

— Päätämme aina, että nyt pidetään bussi siistinä, mutta se kestää viikon. Jos tulee yöllä kotiin, ei kukaan jaksa siinä vaiheessa alkaa siivota, Soininen sanoo.

Kai Skyttä

Keikkabussin siivoaminen jää yleensä tekemättä.

Sen verran bussia on sisustettu, että sinne on tuotu vanha nahkasohva. Sohvan päällä on kaksi tyynyä: toinen on naisen rintojen muotoinen ja toisessa on Justin Bieberin kuva. Kiisseli ja Soininen eivät tiedä, mistä Bieber-tyyny on tullut.

Keikkamatkalla tehdään töitä, jutellaan ja joskus pilaillaan

Matkan aikana keikkabussissa jutellaan bändiin, musiikkiin ja kiertämiseen liittyvistä asioista, kuunnellaan musiikkia tai katsotaan videoita.

Kai Skyttä

Linja-autoa ajavat yhtyeen tekniikasta vastaavat.

4G-reititin ja sähköt mahdollistavat sen, että matkan aikana voi tehdä töitä läppärillä tai kännykällä. Se on tärkeää.

— Sellaistakin on tapahtunut, että on tehty kotona treeninauha ja on treenattu matkalla. Joskus juodaan virvokkeita, Kiisseli kertoo.

Edellisellä keikkamatkalla yhtye katsoi matkan aikana seuraavan videon demoa, Soininen sanoo.

Keikkabussissa saa myös olla omassa rauhassa ainakin laittamalla kuulokkeet korville ja silmät kiinni.

Mutta jos nukahtaa, saattaa joutua jäynän kohteeksi. Kiisseli muistelee, miten hän kerran keikkabussista herättyään tajusi, että hänen jalkansa oli teipattu yhteen ilmastointiteipillä. Jalat vapautuivat, kun teipit leikattiin auki.

— Molemmat samettifarkkujen lahkeet pilkkoutuivat samalla.

Joskus joku on unohdettu huoltoasemalle.

Soininen kertoo laittaneensa kerran toisen kitaristin keikkakassiin raa’an kalan. Pilan kohteeksi joutunut ei juuri sinä päivänä pitänyt tekoa hauskana.

Keikka ei ole koskaan jäänyt soittamatta

Matkapuhelimien, kannettavien tietokoneiden ja nettiyhteyksien tulo ovat Kiisselin ja Soinisen mielestä suurin muutos rokkiyhtyeiden keikkabusseissa.

Kiisseli sanoo, että Kolmas Nainen -yhtye osuu oikeaan, kun se laulaa: Kuljen ristiin rastiin maan, opin dieseltekniikkaa.

Nykyinen keikkabussi on yhtyeen kahdeksas. Kaikki ovat olleet vanhoja, ja niihin on tullut tavan takaa erilaisia vikoja. Välillä autosta on loppunut polttoaine, välillä moottori on hajonnut tai pakkanen on hyydyttänyt menopelin.

Rokkarit ja roudarit ovat kekseliäitä, usein on tarvittu hinausfirmojen ja korjaamoiden puhelinnumeroita.

Kai Skyttä

Keikkabussista löytyy myös mikroaaltouuni, jääkaappi, hella ja uuni.

Vaikka auto on jättänyt Osmo’s Cosmoksen tielle monta kertaa, yhtye on aina hoitanut velvollisuutensa.

— Keikka ei ole koskaan jäänyt soittamatta, Soininen huomauttaa.

Unelmien keikkabussi olisi kaksikerroksinen

Osmo’s Cosmoksen unelmien keikkabussissa olisi paljon tilaa. Bussi voisi olla kaksikerroksinen ja jokaisella olisi oma punkka, Soininen luettelee. WC olisi kiva, mutta se vaatisi paljon huoltoa ja siivoamista, hän pohtii.

Kiisselin mielestä Yhdysvalloissa on hienoja keikkabusseja.

— Ostaisimme Bon Jovilta bussin, jos meillä olisi paljon rahaa, hän laukoo.

Toisaalta bussi ja puitteet eivät saa olla liian hienoja.

— Meillä on rokkibändi, meininki ei saa olla liian kliinistä. Pitää olla rosoisuutta, Kiisseli sanoo.

Kai Skyttä

Sikajuhlien backstage-passi ja roudarihanskat.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.