Kirkoissa painavat päälle eri suuruiset korjaustarpeet — Imatralla tilanne on hankala, Ruokolahdella pyyhkii paremmin: "Mahdolliset korjaukset tehdään Ruokolahden seurakunnan omalla rahalla", kertoo talouspäällikkö Kaisa Häkkinen-Paananen

Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven seurakunnilla on ylläpidettävänä yhteensä kuusi kirkkoa.

Silva Laakso

Urkurakentaja Tom Stenman huoltaa Ruokolahden kirkon urkuja. Kirkkojen kunnoissa on lähialueilla paljon eroja. 

Imatran seurakunta kaipaisi lisärahoitusta kaikkien kirkkojen korjauksiin.

— Kaikki kirkot tarvitsisivat peruskorjauksen, sanoo Imatran seurakunnan kiinteistöpäällikkö Jari Nousiainen.

Tainionkosken kirkon ympärillä on puomit, jotka varoittavat katolta putoavista tiilistä. Niitä ei ole Nousiaisen mukaan pudonnut alas aikoihin, mutta se vaara on kuitenkin olemassa. Kirkko on valmistunut 1930-luvun alussa, eikä kattoa ole sen koommin korjailtu. Nousiaisen mukaan tiilet ovat hyvässä kunnossa, mutta alusta jolla ne lepäävät pitäisi uusia ja ruostuneet naulat ovat haurastuneet.

Myös Imatrankosken kirkko kaipaisi vesikattoremonttia ja Alvar Aallon suunnittelema Kolmen ristin kirkko odottaa suurta lisärahoitusta. Se mistä rahaa saisi, onkin iso kysymys.

— Korjausvelkaahan meillä on mittavat määrät kaikissa kirkoissa. Korjauksia on tehty siinä laajuudessa, kun on rahaa ulkopuolisilta tahoilta saatu. Varsinkin Kolmen ristin kirkon kohdalla, vastaa Imatran seurakunnan talousjohtaja Pasi Tiimo.

Rahaa yritetään saada EU:lta

Tiimon mukaan Tainionkosken kirkon kattoremontti on suunnitteilla ensi vuodeksi. Se tullaan kattamaan lainalla.

— Ei voi ikuisuuteen pitkittää sen aloittamista.

Remontin rahoituksen kokonaissumma on vielä työn alla, mutta se tulee olemaan noin puolen miljoonan euron luokkaa. Kolmen ristin kirkolle pyritään hakemaan EU-hankerahoitusta. Remontin suuruus on noin 1,5 miljoonaa euroa, josta rahoituksen toivotaan kattavan osan. Kirkkohallitukselta on lisärahoitukselle tullut punaista valoa jo kahtena peräkkäisenä vuonna. Fakta on, että rahaa tarvittaisiin.

— Tässä yritetään yksin sekä Imatran kaupungin kanssa kartoitella rahoitukselle eri lähteitä, Tiimo sanoo.

Kolmen ristin kirkko kaipaa kipeasti lisärahoitusta remontteihin. 

Ruokolahti ja Rautjärvi yhdistyvät

Rautjärven seurakunta yhdistyy vuoden 2019 alusta Ruokolahden seurakuntaan.

Ruokolahden seurakunnan talouspäällikkö Kaisa Häkkinen-Paananen sanoo, että Ruokolahden kirkon osalta tilanne on hyvä. Uruille on juuri tehty huolto, mutta mitään isoja remontteja ei ole lähivuosille tiedossa.

Rautjärven ja Simpeleen kirkoilla on Häkkinen-Paanasen mukaan korjaustarpeita, mutta vielä ei voi sanoa, millaisista summista on kyse.

— Rautjärven molemmissa kirkoissa on korjaustarpeita. Tällä hetkellä aika menee siihen, että saadaan liitos muuten toimimaan. Ensi vuonna katsotaan ja suunnitellaan kiinteistöstrategiaa. Mietitään mitä korjataan ja millä aikataululla tehdään.

Häkkinen-Paanasen mukaan remontit ovat ajankohtaisia siis aikaisintaan vuonna 2020. Mahdollinen rahoituskin on paremmalla tolalla, kuin naapurissa Imatralla.

— Mahdolliset korjaukset tehdään Ruokolahden seurakunnan omalla rahoituksella, Häkkinen-Paananen sanoo.

Silva Laakso

Ruokolahden seurakunnan puukirkko. Rautjärven seurakunta liittyy vuoden 2019 alussa osaksi Ruokolahden seurakuntaa.

Tulipalot harvinaisia

Simpeleen kirkossa syttyi sunnuntaijumalanpalveluksen aikaan tulipalo, joka sai alkunsa teknisestä viasta. Sulakkeen pohja kärähti ja sytytti ympärillä olevaa materiaalia tuleen. Paloilmoituslaitteisto teki automaattisen ilmoituksen pelastuslaitokselle, mutta palo ehti sammua itsestään. Kirkko jouduttiin tyhjentämään, mutta kukaan ei loukkaantunut, eikä suurta vahinkoa ehtinyt syntyä. Palokunnan tehtäväksi jäi savutuuletus.

Imatran seurakunnan kiinteistöpäällikkö Jari Nousiainen ei muista 18-vuotisen uransa ajalta yhtään Imatran seurakunnan kirkoissa tapahtunutta tulipaloa tai edes läheltä piti -tilannetta.

Nousiaisen mukaan Imatran kirkoissa on palohälyttimet, joista menee tarvittaessa ilmoitus vartiointiliikkeelle. Lisäksi henkilökunnalle on joitakin vuosia sitten järjestetty alkusammutuskoulutus.

Hautausmaahoitaja Arto Sikiö työskennellyt Ruokolahden seurakunnassa yli 30 vuotta, eikä sinä aikana ole ollut yhtään tulipaloa.

— Salamakin on lyönyt useamman kerran kirkkoon, mutta ukkosenjohdatin on toiminut. Muuta ei ole särkenyt kuin sähkölaitteita, Sikiö sanoo.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kirkossa suhtauduttaisiin paloturvallisuuteen kepeästi.

Olli-Pekka Härmä

Simpeleen kirkossa syttyi viikonloppuna pieni tulipalo. 

Automaattiset palohälyttimet

Ruokolahden ja Rautjärven kirkot ovat puuta, joten tulipalon sattuessa vahingot voisivat olla todella mittavat. Tosin myös kivikirkoissa sisustuksessa käytetään paljon puuta, Sikiö muistuttaa.

— Täällä on automaattinen paloilmoituskeskus, joka reagoi hyvin. Minun käsittääkseni siellä Simpeleen kirkossakin oli juuri se, joka sen savun huomasi. Sitten on kamera- ja murtovalvonta kirkon lähiympäristössä sellaisena ennaltaehkäisevänä asiana, Sikiö kuvailee.

Paloilmoituskeskus tarkistetaan kuukausittain yhdessä hätäkeskuksen kanssa, että se varmasti toimii. Se kuuluu suntio Sini Härkösen työtehtäviin. Härkönen myös kertoo, että Ruokolahdella kirkossa on palon sattuessa sammutusvalmius. Kirkosta löytyy sammutuspeite, jauhesammuttimia ja paloposti.

Tupakointi, tulityöt ja avotulen teko on kirkossa ehdottomasti kielletty. Kynttilöitä poltetaan vain alttarilla ja monissa tilaisuuksissa kynttilöistä on myös luovuttu.

— Ja yksi homma on, että ei turhaan pidetä palokuormaa kirkossa. Siellä esimerkiksi oli rakennusaikaista lastua alapohjassa, mutta ne on kaikki siivottu pois sieltä, Arto Sikiö kertoo.

Jutun otsikkoa muokattu ti 18. syyskuuta kello 10.16. Kuvatekstiä korjattu kello 12.21.