Imatralaiset kierrättivät UFF:n kautta yli seitsemän kiloa vaatteita per asukas — Määrä kasvoi edellisvuodesta yli 20 prosenttia: "Vielä olisi saatava rikkinäiset ja likaiset tekstiilit pois kuivajätteen seasta"

Yhteensä imatralaiset toivat UFF:n keräyslaatikoihin lähes 195 000 kiloa vaatteita vuonna 2018.

Kanerva Jalarvo

Teemu Sairasen mukaan vaimo hoitaa pääasiassa tekstiilien kierrätyksen. Vaatteet myydään joko kirpputorilla tai tuodaan UFF:n keräyslaatikkoon.
Teemu Sairasen mukaan vaimo hoitaa pääasiassa tekstiilien kierrätyksen. Vaatteet myydään joko kirpputorilla tai tuodaan UFF:n keräyslaatikkoon.

Imatralainen Vesa-Matti Teitto lajittelee metallijätettä keräysastiaan Meltolan ekopisteellä.

— Kaikki kotitalouden jätteet kierrätetään tällä pisteellä, myös vaatteet, Teitto sanoo.

Tällä kertaa auton takatilasta ei kuitenkaan löydy kierrätettäviä tekstiilejä. Teiton mukaan vaatteita ja kenkiä kerätään kotona tavallisesti vähintään kassillisen verran ennen kuin ne viedään kierrätykseen.

— Vaatteita tuodaan keräysastiaan keskimäärin noin kerran kahdessa kuukaudessa. Meillä on 6-vuotias poika, ja häneltä pieneksi jäävät vaatteet menevät joko UFF:n laatikkoon tai kirpparille. Tosin Pelastakaa lapset -yhdistyksen kirpputori ei ota kaikkea vastaan, kun sinne tuodaan vaatetta niin paljon. Jotkut kaupat ottavat taas vastaan myös huonokuntoisia tekstiilejä.

Vaatteita laitetaan aika paljon myyntiin kirpputorille, jossa ne menevät hyvin kaupaksi. — Teemu Sairanen

Imatralainen Teemu Sairanen kertoo, että neljän hengen kotitaloudessa vaimo huolehtii pääasiassa vaatteiden ja muiden tekstiilien kierrättämisestä.

— Meillä on 11- ja 7-vuotiaat pojat, joten isoveljeltä pieneksi jäävät vaatteet menevät ensin pikkuveljen käyttöön. Vaatteita laitetaan aika paljon myyntiin kirpputorille, jossa ne menevät hyvin kaupaksi. Jonkin verran niitä tuodaan myös UFF:n keräyslaatikkoon.

Sekä Teitto että Sairanen ovat tyytyväisiä vaatteiden kierrätysmahdollisuuksiin Imatralla. Molemmat sen sijaan toivovat muovinkeräysastiaa Meltolan ekopisteelle.

Kanerva Jalarvo

UFF vastaa yli 3 300 vaatekierrätyslaatikosta ympäri Suomen. Vuoden 2018 aikana suomalaiset lahjoittivat UFF:lle vaatteita 14 541 829 kiloa.
UFF vastaa yli 3 300 vaatekierrätyslaatikosta ympäri Suomen. Vuoden 2018 aikana suomalaiset lahjoittivat UFF:lle vaatteita 14 541 829 kiloa.

Imatra maan huipputasoa vaatteiden kierrätyksessä

Vuonna 2018 imatralaiset kierrättivät UFF-yhdistyksen kautta yli seitsemän kiloa vaatteita asukasta kohden. Se tarkoittaa yhteensä lähes 195 000 kiloa.

Keskimääräinen lahjoitusmäärä Suomessa oli vuoden aikana yli kolme kiloa per asukas. Imatran kaupungin vaatekierrätysmäärä kasvoi yli 20 prosenttia ollen siten Suomen huipputasoa jo toisena vuotena peräkkäin.

Imatran ympäristöinsinööri Merja Kaksonen on kierrätysmääristä hyvillään. Hänen mukaansa Imatra on jo vuodesta 2007 lähtien sijoittunut vaatteiden kierrätysmäärissä usein kolmen parhaan kunnan joukkoon.

— Vuosina 2009 ja 2010 olimme jopa ykkössijalla. Vuonna 2017 vaatetta kerättiin 5,8 kiloa per asukas, joten nyt on jälleen parannettu siitä, mikä on todella hienoa. Tämä on täysin kuntalaisten ansiota, joten kaikki kunnia heille.

Kanerva Jalarvo

Vesa-Matti Teitto kertoo, että tavallisesti kierrätettäviä vaatteita kerätään vähintään kassillisen verran ennen kuin ne viedään kierrätykseen.
Vesa-Matti Teitto kertoo, että tavallisesti kierrätettäviä vaatteita kerätään vähintään kassillisen verran ennen kuin ne viedään kierrätykseen.

Myös lumput saatava hyötykäyttöön

Merja Kaksonen arvioi Imatran saavan hieman vetoapua pohjoisen kunnilta, sillä Ruokolahden ja Rautjärven asukkaat todennäköisesti tuovat vaatteita Vuoksenniskan ekopisteelle.

— Etelä-Karjalassa on jo pitkä perinne vaatteiden kierrätyksessä, joten se varmasti näkyy näissä luvuissa. Täällä on opittu kierrättämään tekstiilejä, ja ihmiset ovat muutenkin aktiivisia lajittelemaan.

Kaksosen mukaan vaatteiden kierrätys on tällä hetkellä varsin hyvissä kantimissa Imatran seudulla. UFF:n keräyslaatikoiden lisäksi vaatteita kierrätetään paljon kirpputoreilla.

Kaksonen muistuttaa kuitenkin Imatralla toimivasta Partex-pajasta, joka vastaanottaa myös lumppuja.

— Tärkeää olisi saada rikkinäiset ja likaiset tekstiilit pois kuivajätteen seasta. Siellä ne menevät poltettavaksi, mutta Partexin kautta kaikki tekstiilit saataisiin hyötykäyttöön.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset