Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) matkusti keskiviikkona illansuussa kohti Savitaipaletta tiukan päivän jälkeen. Talouspoliittinen arviointineuvosto oli julkistanut kriittisen arvionsa hallituksen talouspolitiikasta ja hallitus oli iltakoulussaan käsitellyt kuumaa perunaa: työllisyystavoitteiden vaatimia toimia.

Kulmuni sanoo luottavansa siihen, että syksyn budjettiriiheen mennessä saadaan tehtyä päätökset, joiden perusteella työllisyys paranee 30 000:lla.

– Kevään kehysriihessä jatkamme työllisyystoimiin liittyvien päätösten tekemistä. Pysyviä menoja ei voi lisätä ilman että työllisyys nousee. Julkisen talouden on oltava tasapainossa.

"Parikkalan rajanylityspaikkaan on sitouduttu"

Yksi pysyvien menojen lisäys olisi Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen. Hallitus on siihen sitoutunut syksyn budjettiriihessä.

– Siihen on sitouduttu poliittisesti, ja hallituksessa on tehty yhteinen linjaus kansainvälistämisestä. Mutta hallituksen täytyy onnistua työllisyystavoitteessaan, että näihin hyviin asioihin pystytään panostamaan.

Yksittäisiä keinoja työllisyyden parantamiseksi Kulmuni ei halua mainita, mutta hänen mukaansa koko keinorepertuaari on hallituksessa pöydällä. Jotkut keinot on mielletty myös aika keppityyppisiksi, esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus.

– Jos ihminen saa näillä keinoilla työpaikan, niin vaikea ne on nähdä minään leikkauksena, kuittaa Kulmuni.

Mika Strandén

Arviointineuvostolta pyyhkeitä edellisellekin hallitukselle

Arviointineuvosto arvosteli hallituksen rahankäyttöä liian löysäksi. Hallitus on päättänyt lisätä pysyviä menoja vuositasolla 1,4 miljardia euroa. Menolisäys rahoitettaisiin kiristämällä veroja ja kohentamalla työllisyyttä.

Arviointineuvosto toteaa työllistämistavoitteen toteutumisen epävarmaksi. Kulmuni ei hätkähdä arviointineuvoston kritiikistä.

– Arviointineuvosto oli hyvin kriittinen myös viime vaalikaudella, mutta niin vain hallitus pääsi itse asettamiinsa tavoitteisiin.

Sote-uudistus tulee ja auttaa kuntia

Hallituksen täytyy onnistua työllisyystavoitteessaan, että näihin hyviin asioihin pystytään panostamaan. — Katri Kulmuni

Kurjistuvaan kuntatalouteen Kulmuni ei lupaa helpotusta. Helpotusta tuo kuitenkin sote-uudistus, jota Kulmuni pitää äärimmäisen tärkeänä.

– Kuntien rahoitusasema heikkenee entisestään, ja ihmisten palvelut karkaavat kauemmas, jos ei nyt saada niitä kuuluisia leveämpiä hartioita sote-palveluihin.

Kunnat joutuvat vielä sinnittelemään, sillä sote-uudistuksen pitäisi olla voimassa vuonna 2023.

Kuntaliitoksia Kulmuni ei kunnille kaupittele, elleivät kunnat niihin vapaaehtoisesti hakeudu.

– Kuntaliitokset eivät ratkaise sote-palvelujen kasvuun liittyviä ongelmia. Sote-uudistuksella sen sijaan ongelmiin voi puuttua, toteaa Kulmuni.

Mika Strandén

Kiinteistöjen arvon laskeminen huolestuttaa

Kulmuni toteaa, että Keskusta on erittäin huolissaan kiinteistöjen arvon laskemisesta. Asuntojen hintojen halpeneminen koskettaa Suomessa Kulmunin mukaan jo noin kolmea miljoonaa ihmistä, myös kaupunkiseuduilla.

– Ilmiöllä on isoja yhteiskuntapoliittisia ja taloudellisia seurauksia. Ilmiötä on syytä tutkia. Paras keino taistella tätä vastaan on tasapuolinen aluekehitys.

Kulminin mielestä voisi myös selvittää, voisiko harvaan asutuille alueille muuttamista kannustaa esimerkiksi opintolainan verovähennysoikeudella.

"Hallituksessa työteliäs henki"

Sanna Marinin (sd.) hallitus on näyttäytynyt ulospäin joidenkin arvioiden mukaan enemmän ristiriitaiselta kuin yhteen hiileen puhaltavalta. Keskusta on usein osapuolena kädenväännöissä.

Kulmuni korostaa, että kaikkien hallituspuolueiden onnistuminen mitataan siinä, miten hallitus onnistuu.

– Hallituksessa on työteliäs henki ja monia kunnianhimoisia tavoitteita hoidettavana, työllisyys suurimpana.