Miettilässä maisteltiin Messiä — Simo Häyhä -fanit aiotaan koukuttaa kasarmialueelle leivinuunissa haudutetulla ylämaankarjan lihalla

Miettilä-menulla halutaan pysäyttää museossa kävijät pitemmäksi aikaa. Viime kesänä Kollaa ja Simo Häyhä -museo isännöi yli 3 500 vierailijaa.

Mari Pajari

Miettilä-menu koko komeudessaan: Pääruokana Matintalon liha-juurespataa, jälkiruokana Katin mustikkarättänää ja alkukeittona Miettilän yrttistä kasvissosekeittoa.
Miettilä-menu koko komeudessaan: Pääruokana Matintalon liha-juurespataa, jälkiruokana Katin mustikkarättänää ja alkukeittona Miettilän yrttistä kasvissosekeittoa.

Miettilän kasarmialueen matkailun eteen on tehtävä uhrauksia. Sellaisen kohteeksi joutui myös Matintalon luomutilan Messi-sonni, jonka ruhon antimet loihdittiin viime perjantaina juurevimpien ruokakulttuurin sääntöjen mukaan kylän nimikkomenun kohokohdiksi.

Suosituksi turistikohteeksi muodostuneen Kollaa ja Simo Häyhä -museon yhteyteen kehitelty Miettilä-menu on täky, jolla alueella vierailevat matkailijat aiotaan saada pysähtymään pitemmäksi aikaa. Samalla turistien käyttämistä euroista jäisi suurempi osa paikallisille toimijoille.

— Todella moni museon vierailijoista mainitsee joko juuri tulleensa ruokailemasta tai olevansa matkalla syömään. Miksi he eivät siis aterioisi täällä, perustelee museon isäntä Reijo Sinkkonen.

Mari Pajari

Miettilä-menun lanseerausta juhlistettiin lasillisilla kuusenkerkkäjuomaa. Tarjoilemassa Matintalon tilan isäntä Mikko Häyhä (oik.). Juhlatilaisuudessa museon näyttelyä esitteli sen johtaja Reijo Sinkkonen (takana).

Miettilä samassa sarjassa Verlan kanssa

Viime kesänä museossa vieraili reilut 3 500 kävijää. Näiden joukossa oli liki viitisenkymmentä ryhmämatkaa, jotka suurimmillaan ovat useamman kymmenen henkilön bussilastillisia. Juuri ryhmiä varten palvelutasoa historiallisella kasarmialueella halutaan omalla ruokatarjonnalla parantaa.

Paikallisina voimina Miettilä-menun äärellä häärivät läheisen Matintalon tilan isäntäpari Mikko ja Kati Häyhä sekä museon kahvilasta viime kesänä vastannut Tuulikki Moilanen. Pontimena kokonaisen aterian valmistamiselle toimi puolestaan projekti.

Saimaan ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut pyörittävät Euroopan maaseuturahaston tukemaa hanketta, jolla puhalletaan henkeä neljään kulttuuriperintökohteeseen. Miettilän kasarmialue lähti mukaan arvokkaaseen seuraan Verlan, Kärnäkosken linnoituksen ja Alvar Aallon suunnitteleman Inkeroisten tehdasalueen kanssa.

Mari Pajari

Miettilä-menun jälkiruoka mustikkarättänä tunnetaan eteläkarjalaisittan paremmin mustikkakukkona.

Mari Pajari

Miettilä-menun alkupalana tarjoillaan rautjärveläistä juureen leivottua ruisleipää ja ylämaankarjasta valmistettua paahtopaistia kylkiäisineen.

Sosekeittoon potkua modernista mausta

Kolmesta ruokalajista ja alkupaloista muodostuvan aterian tukijalat ovat paikallisia tuotteita. Alkupalalautasesta, alkukeitosta sekä pää- ja jälkiruuasta muodostuva kokonaisuus on Häyhän pariskunnan, Moilasen ja Saimaan ammattikorkeakoulun lehtorin Ilkka Lehtolan yhteisen ideoinnin tulosta.

Makujen harmonia löytyi ryhmän mukaan yllättävän helposti. Alkukeiton äiti Tuulikki Moilanen toi testipäivään kaksi vaihtoehtoa: klassisemman kasviskeiton ja toisen, jota ryyditettiin paprikalla ja chilillä. Jälkimmäinen vei voiton.

— Vaikka menu on perinteitä kunnioittava, ruokalajien ei silti tarvinnut olla ihan sitä perinteistä, Moilanen kuvailee.

Vaikka menu on perinteitä kunnioittava, ruokalajien ei silti tarvinnut olla ihan sitä perinteistä. — Tuulikki Moilanen

Moilanen sekoittaa keittoonsa paprikan lisäksi perunaa, porkkanaa ja purjoa, eikä unohda juustoa saati kuohukermaa. Keiton salaisuus piilee kuitenkin mausteisessa paprika-tomaatti-murskassa. Siihen, maistuuko keitto joka kattauksella samalta, vapaalla kädellä kokkaava Moilanen ei uskalla antaa jämptiä vastausta.

— Periaatteessa se on samanlainen, jos siitä tulee samanlainen, Moilanen nauraa.

Mari Pajari

Miettilä-menun taustajoukkoina ovat häärineet Kati Häyhä (vas), Tuulikki Moilanen, Juha-Pekka Natunen, Ilkka Lehtola ja Mikko Häyhä.

Luomunautaa kilometrin päästä

Messi-rukka taas päätyi Miettilä-menun lautaselle Häyhien vajaan kuusikymmenpäisen ylämaankarjan joukosta vain kilometrin päästä museolta. Alkupalalautasella naudan paahtopaisti sai tukea savujuustosta, omenahillosta ja Moilasen valmistamasta punasipulihillokkeesta. Mukaan kuuluu myös paikallisin voimin juureen leivottua ruisleipää.

Pääruuassa luomunauta on osana liha-juurespataa, jonka Kati Häyhä valmistaa uuniin muhimaan hyvissä ajoin. Tuntien haudutus sekoittaa lihan lantun, porkkanan, perunan ja mausteiden kanssa murean maistuvaksi.

Myös jälkiruoka on Kati Häyhän käsialaa. Mustikkakukko on Miettilä-menussa mustikkarättänä, mehukkaan ruiskuoren alla kypsynyt ja vaniljakastikkeella rikastettu. Häyhä tietää suussasulavan herkun salaisuuden.

— Runsaasti voita, Häyhä toteaa.

Mari Pajari

Kollaa ja Simo Häyhä -museossa on kesän 2018 aikana käynyt vajaat 4.000 kävijää. Nyt museo vaipuu hiljalleen talvilepoon.

Kunnantalon keittiötilat kiinnostavat

Miettilä-menun ensiesiintyminen katettiin perjantaina museon kahvilan puolelle, jonne kahdentoista hengen raati juuri ja juuri mahtui pitkän pöydän ääreen. Osallistujat menun maistiaisiin oli arvottu museon facebook-seinällä.

Jos ruokapalvelut ottavat Miettilässä tuulta alleen, esteeksi saattaakin muodostua sopivien ruuanlaittotilojen ja myös tarjoilujen järjestäminen. Nyt menu valmistettiin useammassakin kylän keittiössä ja koottiin sen jälkeen yhteen. Museossa itsessään ei keittiön paikkaa löydy.

— Jos tätä ajattelee liiketoimintana, se ei pidemmän päälle ole järkevää, pohdiskeli Moilanen ja osoitteli jo alueella olevan vanhan kunnantalon suuntaan. Sen keittiössä kun tilaa olisi.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Uusimmat uutiset