Koronaepidemian hidastumisessa on hyviä ja huonoja puolia – Riski suuremmalle tautipiikille on olemassa: "Odotettavissa on, että Etelä-Karjalassakin tautia ilmenee jossain vaiheessa enemmän."

Etelä-Karjalassa ei ole todettu uusia koronavirustartuntoja yli 20 päivään. Eksoten ylilääkäri Sami Raasakka korostaa, että rajoitusten noudattaminen on edelleen hyvin tärkeää, koska sillä koronatilanne pidetään kurissa.

Mika Strandén

Määritelmä koronaepidemian pysähtymiselle on veteen piirretty viiva, sanoo Eksoten ylilääkäri Sami Raasakka.
Määritelmä koronaepidemian pysähtymiselle on veteen piirretty viiva, sanoo Eksoten ylilääkäri Sami Raasakka.

Etelä-Karjalassa ei ole todettu uusia koronavirustartuntoja yli 20 päivään. Edellinen varmistettu tartunta todettiin 9. huhtikuuta, ja tartuntojen määrä maakunnassa on edelleen yhteensä 14.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) avoterveydenhuollon ylilääkäri Sami Raasakka ei uskalla puhua vielä epidemian pysähtymisestä.

Hänen mukaansa epidemia on sammunut tai pysähtynyt siinä vaiheessa, kun tartuntoja ei enää tule.

Raasakan mukaan on vaikea määritellä, milloin juuri Etelä-Karjalassa epidemia olisi pysähtynyt, kun kyse on valtakunnallisesta epidemiasta tai maailmanlaajuisesta pandemiasta.

– Koronavirus on siitä erikoinen tauti, että emme edelleenkään tiedä hyvin sitä, kuinka suuri osa väestöstä sairastaa tautia oireettomana. Sikäli on aika uskaliasta sanoa, että epidemia olisi pysähtynyt.

Raasakka kuitenkin huomauttaa, että jos tartuntoja olisi runsaasti Etelä-Karjalan alueella, pitäisi esiin nousta myös oireellisia henkilöitä sekä vaikeampia tapauksia, jotka ohjattaisiin näytteisiin ja sairaalahoitoon.

Alkuviikolla Eksoten alueella sairaalahoidossa oli kaksi potilasta. Sittemmin Eksote ilmoitti, ettei se enää kerro koronaviruspotilaiden määrää, jos se jää alle viiden.

– Faktat puhuvat sen puolesta, että meillä on täällä hyvin vähän tartuntoja. Määritelmä epidemian pysähtymiselle on kuitenkin tässä kohtaa veteen piirretty viiva, toteaa Raasakka.

Epidemian hidastumisessa myös huonoja puolia

Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan koronavirusepidemian hidastumisessa on sekä hyviä että huonoja puolia.

Ylilääkäri Sami Raasakan mukaan huono puoli epidemian hidastumisessa on se, että väestössä ei ole rakentunut vastustuskykyä siinä tilanteessa, kun hallituksen on jossain vaiheessa pakko lieventää rajoituksia. Viimeisimpänä hallitus ilmoitti koulunkäynnin alkamisesta lähiopetuksena toukokuussa.

Riski niin sanotulle toiselle aallolle, suuremmalle tautipiikille, on olemassa.

Odotettavissa on, että jossain vaiheessa tautia ilmenee enemmän, ja silloin koko meidän väestö on edelleen herkkä taudille. — Sami Raasakka

– Odotettavissa on, että jossain vaiheessa tautia ilmenee enemmän, ja silloin koko meidän väestömme on edelleen herkkä taudille.

Siinä vaiheessa, kun toinen epidemia-aalto saapuu, on yhteiskunnan toimintoja todennäköisesti jonkin verran avattu ja vapautettu.

– Minun mielestäni siinä vaiheessa kun epidemia alkaa uudelleen nousta, täytyy rajoituksia kiristää uudestaan ja ottaa sitä kautta tilanne haltuun, Raasakka sanoo.

Raasakka muistuttaa, että koronaepidemiasta tulee edelleen olla huolissaan. Tauti on hyvin vaarallinen riskiryhmään kuuluville, kuten ikäihmisille ja monisairaille.

Raasakka myös korostaa, että rajoitusten noudattaminen on edelleen hyvin tärkeää, koska niiden avulla koronatilanne pidetään kurissa.

– Erityisesti kokoontumisrajoitusten merkitystä ei voi liikaa korostaa. Ison ihmisjoukon kokoontumiset ovat niitä, josta laajempi leviäminen lähtee liikkeelle.

Eksote avaamassa kiireetöntä toimintaa

Epidemian hidastumisen hyvä puoli on se, ettei Etelä-Karjalassa tautia ole paljon. Terveydenhuollon osalta se tarkoittaa sitä, että kiireetöntä toimintaa voidaan jonkin verran avata.

Eksote on tehnyt parin viikon ajan suunnitelmaa siitä, kuinka toimintoja lähdetään avaamaan.

– Tarkoituksena on avata pikku hiljaa polikliinistä ja kiireetöntä toimintaa. Sillä vältämme sen, että emme ole kovin hankalassa tilanteessa myöhemmin, kun epidemiatilanne häviää kokonaan. Yritämme purkaa jonoja jo tässä vaiheessa, kertoo Raasakka.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronakartalla Etelä-Karjalan testimäärät näyttivät alkuviikosta alhaisilta. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kokouksessa nousi kuitenkin esiin, ettei luku sisällä Terveystalon testimääriä.

– Testausmäärä on Etelä-Karjalassa vähintään keskimääräistä valtakunnallista tasoa, ellei vähän ylikin, Raasakka toteaa.

Luetuimmat