Vain harva oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija haluaa asettua Imatralle, tänä vuonna kuntapaikalle ollut vain yksi tulija — Nyt ELY pyytää Imatraa ottamaan vastaan myös kiintiöpakolaisia

Asia on esillä kaupunginhallituksessa maanantaina. Esityslistan perusteella kaupunki kieltäytyy kiintiöpakolaisista.

Imatran vastaanottokeskus avattiin vuonna 2015. Tämä kuva on vuodelta 2017.
Imatran vastaanottokeskus avattiin vuonna 2015. Tämä kuva on vuodelta 2017.

Imatran kaupunginhallitus ottaa maanantaina kantaa oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sekä kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen.

Asia on ajankohtainen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelupyynnön takia.

ELY esittää, että Imatran kaupunki aloittaa myös kiintiöpakolaisten vastaanottamisen, ja että osapuolten sopimusta päivitetään tältä osin.

Nykyisin Imatra on sitoutunut tarjoamaan asunnon Kaakkois-Suomen vastaanottokeskuksista myönteisen oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille edellyttäen, että he haluavat muuttaa Imatralle ja että Imatran Vuokra-
Asunnot Oy:n vuokra-asuntoja on vapaana.

Vuonna 2016 tehdyssä Imatran päätöksessä rajataan selväsanaisesti kiintiöpakolaiset tämän joukon ulkopuolelle. 

ELY: Vähintään 30 pakolaista

Nyt ELY toivoo tähän muutosta.

ELY esittää Imatralle osoittamassaan neuvottelupyynnössä, että jatkossa Imatra myöntäisi kuntapaikan vähintään 30 pakolaiselle. Luku sisältäisi sekä kiintiöpakolaiset että turvapaikanhaun kautta oleskeluluvan saaneet.

Imatra ei kaupunginhallituksen esityslistan perusteella näytä lämpenevän ehdotukselle.

Kaupunginjohtajan päätösesitys on, että Imatran kaupunki jatkaa aikaisemman sopimuksen mukaisesti myönteisen oleskeluluvan saaneiden pakolaisten vastaanottoa alueen vastaanottokeskuksista, eli käytännössä Imatralta ja Joutsenosta.

Sopimusta ei laajenneta koskemaan kiintiöpakolaisia, kaupunginjohtaja esittää. Sen sijaan kaupunki varautuu edelleen turvaamaan kuntapaikan alueen vastaanottokeskuksista kuntaan siirtyville pakolaisille.

Suurta tunkua ei ole, päinvastoin

Jälkimmäinen ei vaikuttaisi lukujen perusteella tuottavan ongelmia, sillä tulijoita ei yksinkertaisesti ole.

Tämä käy ilmi hyvinvointipalveluiden päällikön Arja Kujalan tekemästä selvityksestä.

Vuonna 2017 Imatra myönsi 51 kuntapaikkaa, ja vuonna 2018 kymmenen.

Sen jälkeen tahti on entisestään hiipunut. Elokuun loppuun mennessä vain yksi henkilö on sijoittunut tänä vuonna kuntapaikalle. Lisäksi on ollut muutamia perheen yhdistämistilanteita sekä toisesta kunnasta muuttoa Imatralle.

Suunta on silti enemmänkin poispäin.

— Yhä useampi Imatralta kuntapaikan viime vuosina saanut pakolainen on muuttanut oma-aloitteisesti pois Imatralta etelän suurempiin kaupunkeihin, Kujalan laatimassa selvityksessä todetaan.

Kuka on kiintiöpakolainen?

Kiintiöpakolaisilla tarkoitetaan kaupunginhallituksen listatekstin mukaan pakolaisia, jotka ovat lähteneet kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, johon he eivät kuitenkaan voi pysyvästi jäädä asumaan. Kyseiset pakolaiset voidaan ottaa uudelleen sijoitettaviksi kolmanteen maahan niin sanotussa pakolaiskiintiössä.

Kiintiöpakolaisia vastaanottavia maita on nykyisin noin 25.

Vuodesta 2001 alkaen Suomeen on otettu 750 kiintiöpakolaista vuodessa. Ensi vuonna määrä nousee 850:een. Asiasta tiedottaneen sisäministeriön mukaan kiintiöpakolaisten vastaanotto on tehokas ja vaikuttava tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, sillä tulijoiden suojelun tarve ja muut oleskelun edellytykset selvitetään jo ennen heidän tuloaan Suomeen.

Luetuimmat