Rankat avohakkuut ja yleiskaavan päivitys herättivät luonnonsuojelijat: Nyt tai ei koskaan on Immalanjärven suojelun aika

Uudesta yleiskaavasta toivotaan vetoapua järven ja arvokkaan maiseman suojeluun, joka junnaa paikallaan Imatran kaupunginvaltuuston päinvastaisesta toiveesta huolimatta.

Kai Skyttä

Kymälahden ja Jäppilänniemen alueella on tehty viime vuosina paljon hakkuita. Niiden yhteisvaikutus maisemaan on ollut merkittävä.

Imatran kaupungin käynnistämä yleiskaavan päivitys on saanut paikallisen ympäristöväen valpastumaan.

Nyt on kreivin aika muistuttaa kuntalaisaloitteesta, jonka Imatran kaupunginvaltuusto hyväksyi jo vuonna 2014.

Meidän tehtävämme on ehkäistä ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa. Aina pitää tehdä kaikki mitä voidaan, ettei arvokas järvi pilaannu. — Anna-Maija Wikström

Aloitteessa esitettiin laajan toimenpideohjelman laatimista Immalanjärven arvokkaan luonto- ja kulttuurimaisemakokonaisuuden suojelemiseksi.

Valtuusto lämpeni tuolloin idealle ja päätti, että työ käynnistetään hankerahoituksella, jonka hakeminen annettiin Imatran seudun ympäristötoimen tehtäväksi.

Ponnisteluista ja tahtotilasta huolimatta aloite ei johtanut konkretiaan.

— Rahoitusta haettiin, mutta sitä ei saatu, kertoo Imatran ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wikström.

”Huoli on kova”

Kului nelisen vuotta.

Keväällä 2018 Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan paikallisyhdistys nostivat asian uudelleen pöydälle tekemällä jatkoesityksen vanhan kuntalaisaloitteensa tueksi.

Hetki on otollinen, sillä Imatran maankäytön tulevia suuntaviivoja ratkotaan parhaillaan yleiskaavan päivityksessä. Immalanjärven suojeluasiat ovat siksi entistäkin ajankohtaisempia.

Eikä perusasia ole muuttunut miksikään:

— Vesistön tila on edelleen hyvä, mutta heikkenemään päin. Immalanjärvestä on kova huoli, sanoo Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Juha Jantunen.

Rankkoja avohakkuita

Viime vuosina Immalanjärven tuntumassa Kymälahdessa ja Jäppilänniemessä on tehty rankkoja ja laajoja metsähakkuita.

Arvokkaiden maisemien ja metsäympäristöjen lisäksi hakkuut uhkaavat vesistöä, sillä sateiden mukana hakkuualueilta valuu Immalanjärveen ravinteita ja humusta.

Tiina Räikkönen

Immalanjärven ongelmallisin kolkka on patotien erottama Laitilanlahti. Patotiessä olevasta aukosta virtaa Immalanjärveen järveen tummaa, ravinne- ja humuspitoista vettä. Kuva vuodelta 2009.

Vesistöhaittoja voitaisiin vähentää, jos rantaan jätettäisiin riittävän leveä suojavyöhyke. Näin ei valitettavasti aina tapahdu, Jantunen sanoo.

— Rinnealueitakin on hakattu Immalanjärvellä rantaan asti. Suojavyöhykkeeksi on jätetty vain yksi puurivistö, eikä sellainen ole millään tavalla riittävä. Helposti loputkin puut kaatuvat, ja ilman kasvillisuutta vedet ja ravinteet valuvat rehevöittämään järveä, Jantunen ihmettelee.

Laki on lepsu

Jantusen mainitsemassa esimerkkikohteessa ei kuitenkaan rikottu pelisääntöjä.

— Maisematyöluvan ehtojen mukaan toimittiin, Anna-Maija Wikström muistaa.

Metsälaissa suojavyöhykkeen vähimmäisleveyttä ei ole määritelty. Lain mukaan suojavyöhykkeen on oltava ”riittävä”, kertoo Imatran kaupungin metsätalousinsinööri Matti Luostarinen.

— Se on hyvin liukuva, tulkinnanvarainen ja hankala käsite, hän toteaa.

Kaavaan velvoittavia merkintöjä?

Koska metsälaki on lepsu, luontoyhdistykset asettavat toivonsa nyt Imatran yleiskaavaan.

— Olemme tiivistäneet kolmeen kohtaan, mitä Immalanjärvellä pitäisi tehdä. Arvokkaista metsäalueista on jäljellä lähinnä tervaleppälehto, jota golfkenttä on viime vuosina nakertanut. Tervaleppälehto pitäisi suojella, Jantunen aloittaa.

Luonnonsuojelukohteen status turvaisi golf-kentän ja Kymälahden väliin jäävän, osittain pirstoutuneen tervaleppälehdon säilymisen nykyistä paremmin, Jantunen perustelee.

Marleena Liikkanen

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Juha Jantunen perhosjahdissa kesällä 2015.

Lisäksi esitetään, että kaavamerkinnöillä ohjattaisiin maa-ja metsätalousalueiden maankäyttöä niin, että rantaan tulisi velvoittava kaavamerkintä tarpeeksi leveästä suojavyöhykkeestä metsähakkuiden haittojen ehkäisemiseksi.

Myös maisematyöluvan ehtoja voitaisiin arvioida uudelleen, luontoyhdistykset esittävät. Lisäksi Imatralle toivotaan suo- ja metsäfoorumia, jossa perehdytään vesiensuojelun huomioivaan metsänhoitoon.

Lautakunta vie eteenpäin

Imatran seudun ympäristötoimessa sekä -lautakunnassa aloitteeseen suhtaudutaan myönteisesti.

— Hyvä että asiasta muistutetaan, sanoo ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wikström.

Imatran seudun ympäristölautakunta käsitteli aloitetta tällä viikolla ja antoi siitä oman lausuntonsa kaupunginhallitukselle sekä kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikkäälle, joka johtaa kaavoitusta.

Lautakunnan mukaan tervaleppälehdon suojelu kokonaisuudessaan luonnonsuojelualueena on kannatettavaa.

Lisäksi päätettiin edellyttää, että yleiskaavatyön yhteydessä laaditaan luonto-, kulttuuri- ja maisemaselvitykset sekä toimenpideohjelma niitä tukemaan.

Näin voidaan ottaa huomioon luonnonsuojelutarpeet ja sisällyttää yleiskaavaan tarpeelliset kaavamerkinnät ja –määräykset vesistön, rantojen ja arvokkaiden maisemien suojelemiseksi ja säilyttämiseksi.

— Maisematyöluvat myönnetään kaavan mukaisesti. Jos kaavamerkintöjä muutetaan, se luo uuden mahdollisuuden muuttaa maisematyölupien myöntämisehtoja ympäristöä paremmin huomioon ottavaksi, lautakunnan lausunnossa todetaan.

”Tila erinomainen”

Toistaiseksi ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wikström ei ole erityisen huolissaan Immalanjärvestä, sillä järvi on yhä erinomaisessa tilassa.

Jenny Rantanen

Laaja Immalanjärvi ulottuu Imatran, Ruokolahden sekä Venäjän puolelle.

Toisaalta aina on vaara olemassa, että ihmisen toiminnasta johtuen tilanne muuttuu, hän miettii.

— Meidän tehtävämme on ehkäistä ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa. Aina pitää tehdä kaikki mitä voidaan, ettei arvokas järvi pilaannu.

Immalanjärven puhtaudella on myös yleistä merkitystä. Noin viisi prosenttia imatralaisten juomavedestä valmistetaan edelleen Immalanjärven pintavedestä.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset