Ketterästi syntyi sekin älynväläys, joka poiki seuralle nimen — Muistatko nämä vaiheet Ketterän 60-vuotiselta taipaleelta?

Ketterä juhlii merkkivuottaan tänään Koskenpartaalla koko perheen tapahtumalla. Muisteloja matkalle mahtuu: uuden erikoisseuran nimi sai vaikutteita naapurista ja 1. divisioonaan noustiin lumisateessa.

Arkisto

Olli-Pekka Äijälä torjui Ketterän maalilla yhdeksän kautta vuosina  1985—1994. Niistä seitsemän pelattiin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 1. divisioonassa.
Olli-Pekka Äijälä torjui Ketterän maalilla yhdeksän kautta vuosina 1985—1994. Niistä seitsemän pelattiin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 1. divisioonassa.

Imatran yhteislyseolla lavat painettiin jäätä vasten 1950-luvun tienoilla. Pallo vaihtui kiekkoon hämeenlinnalaisen liikunnanopettajan Pentti Saksasen toimesta ja sitä pyörittelivät alueen yleisseurat Imatran Luistelijat, Imatran Jyske sekä Imatran Pallo (ImPa). Sytytyslankaa yhteisen seuran perustamiselle saatiin Lauritsalaa vastaan vuosikymmenen puolivälissä pelatuista otteluista, jotka jättivät usein imatralaisille jotain hampaankoloon.

Yleisseurojen talous painoi joukkuepelin päälle. Näin syntyi erikoisseura, jonka veturina alkutaipaleella toimi Imatran Jyskeen silloinen puheenjohtajana Pentti Hytönen. Tuekseen hän sai Reino Ikävalkon, Einari Hatakan ja Toivo Nostolahden, joiden allekirjoituksilla perustamisasiakirja vahvistui 1. huhtikuuta 1957.

Uusi seura aloitti lähes tyhjästä

Ketterä oli pystyssä päivälleen kuukausi asiakirjan laatimisen jälkeen. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin varatuomari Reino Ikävalko ja toiminnassa oli mukana yhteensä kolmisenkymmentä lajista kiinnostunutta. Seuran nimi syntyi Ilmari Ellosen tuumauksen tuotantona. Lappeenrantalaisseura Veiterä voitti jääpallon Suomen mestaruuden keväällä 1957, ja nokkelaa ja näppärää tarkoittava sana toimi kipinänä Ellosen ehdottomalle Ketterälle.

Kun nimi oli kunnossa, tarvittiin pelipaidat. Ensimmäiset saatiin Imatran Jyskeeltä. Omat peliasut vastaperustettu seura hankki velaksi ja pääväreiksi valikoituivat Karjalan punainen ja musta. Tänä vuonna Ketterä puki entisaikojen retrokopiot ylleen 60-vuotisjuhlaottelussa SaPKoa vastaan.

Maakuntasarjan ottelut alkoivat valmentaja Erkki Pörstin johdolla kaudella 1957—58. Kauteen valmistauduttiin harjoittelemalla kahdesti viikossa syyskuun alusta alkaen 15—20 pelaajan kokoonpanolla. Seurahistorian ensimmäinen maali lähti Olavi Sintosen lavasta. ImPa kaatui suvereenisti 9—1 piirisarjanottelussa.
Paikalliskohtaaminen toistui maakuntasarjan avauksessa jälleen Ketterän eduksi, tällä kertaa taululle jäivät 11—3. Ensimmäisen vierasottelunsa Ketterä pelasi SaPKon kakkosjoukkuetta Savonlinnan Palloa vastaan, taipuen 2—4. Ensimmäisellä maakuntasarjakaudella Ketterä voitti neljä ottelua ja niin ikään hävisi neljä.

80-luvun loisteessa ykkösdivariin

Seuraava kausi päättyi maakuntasarjalohkon voittoon ja Ketterä selviytyi Suomen sarjan karsintoihin. Kotkan Kirin ja Mikkelin Palloilijoiden vauhti oli kuitenkin liikaa ja nousu jäi haaveeksi. 1. divisioonaan, silloiselle toiseksi ylimmälle Mestistä vastaavalle sarjatasolle, Ketterä kurotti keväällä 1982 valmentaja Heikki Juseliuksen johdolla. Kämärin kenttää kerrosti lumisade ja ässä vietiin Varkauden Valttien hihasta vierasyleisön edessä.

Ykkösdivisioonassa Ketterä pelasi yhteensä 13 kautta, viimeisimmäksi vuoteen 1997. Ennen Mestikseen nousua Imatralla siis pelattiin toiseksi ylimmällä sarjatasolla kaksi vuosikymmentä sitten. Pääsarjaa hätyyteltiin keväällä 1963, mutta Ketterä koki ratkaisevan tappion Varkaudessa jäi Suomen sarjan lohkon neljänneksi. Suomen sarjassa joukkue pelasi yhteensä kahdeksan kautta 60- ja 70-lukujen vaihteessa. Ykkösdivarissa Ketterä on parhaimmillaan ollut seitsemäs vuosina 1984, 1987 ja 1989.

Lippojoen perintönä kaikkien aikojen tehot

Seurahistorian ja koko sarjan valovoimaisimpiin pelaajiin kuului 1. divisioonan kaikkien aikojen tehokkain puolustaja Jari Lippojoki. 462 ottelua ykkösdivarissa pelannut Lippojoki jäi historiaan 383 tehopisteellä, jotka syntyivät 181 maalista ja 202 syötöstä. Divarin tähtisikermään kuuluivat muun muassa Jose Pekkala ja Matti Nevalainen.

Historiaan mahtuu myös velkataakka 1980-luvun puolivälin tietämiltä. Ketterä veti kivirekeä hetkittäin ilman puheenjohtajaa, mutta vaikeudet selätettiin ja viime vuosina Vuoksen Soturit ovat iskeneet taisteluhampaansa kärjen kylkeen sinnikkäästi. Suomi-sarjan kultaa huuhdottiin vuonna 2009, mutta Mestis-unelma jäi vielä haaveeksi.
Kauden 2016—17 ylivoimainen esitys takasi maalijuhlat Kalajoen JHT:n kustannuksella Suomi-sarjan finaalissa, ja kello pysähtyi 9—1 lukemiin. Ovi Mestikseen avautui Kajaanin Hokin velkavaikeuksien vuoksi ja tällä kaudella unelmaa toteutetaan 100 000 euron pelaajabudjetilla.

Lähteet: Seppo Hakuli-Ukko Könni-Pauli Saukkonen: Etelä-Karjala urheilee 1906-1986; Uutisvuoksi; Kalle Sipiläinen: Imatran Ketterän historiikki 1957—2007; Elite Prospects-verkkosivusto, Antti O. Arponen: 100 vuotta Karjalan urheilua, Puoli vuosisataa Ketterästi — Ketterän 50-vuotishistoriikki

Tiesitkö?

Ketterä oli yksi ensimmäisistä jääkiekkojoukkueista Suomessa, jonka paitaa koristi mainos. Öljylämmittimen mainoksen pelipaitaan järjesti Einari Hatakka.

Edelleen käytössä olevan logon suunnitteli Hannu Kärkkäinen.

50-vuotisjuhlien yhteydessä jäädytetyt pelinumerot kuuluvat Jari Lippojoelle (24), Jose Pekkalalle (9) ja Ole Renlundille (10).

Ketterän paidassa edustaneista Suomen mestaruutta ovat juhlineet Pertti Ahokas, Aarre-Kari Kourula, Olli Sipiläinen, junioritasolla pelannut Toni Sihvonen sekä nykyinen Ketterän kapteeni Jarno Lippojoki.

NHL-tuotteita ovat Ketterästä kiekkoilun aloittaneet Jussi Markkanen ja Petteri Nokelainen. Ketterän maalille ykkösdivariin kaudeksi 1995—96 siirtyi Pasi Nurminen.

Vuosien saatossa rivistöön on lukeutunut vahvistuksia rapakon takaa, muun muassa kanadalainen Pat Ryan ja maanmiehensä Brian McKinnon. Kanadasta olivat myös divarimaalivahti Jim Bedard sekä hyökkääjä Steve Peters, joka lopetti pelaajauransa Ketterässä kauteen 1990—91.

Kaudella 1988—89 pakasta löytyi mielenkiintoinen sukunimivaltti. Wayne Gretzkyn nuorempi velipoika Keith puki Ketterän paidan ylleen 15 kertaa.

Lähteet: Kalle Sipiläinen: Imatran Ketterän historiikki 1957—2007; Ketterän verkkosivusto; Uutisvuoksi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.