Ketterä kurkistaa koronan varjosta, mitä miettivät konkaripuolustaja Jarno Lippojoki, pomomies Turkka Partanen ja päävalmentaja Matias Lehtonen alkavasta kaudesta?

Mestiksen runkosarjan voittanut Ketterä menetti terävimmän kärkensä, mutta sen ansiosta Imatralle on nyt vetovoimaa. Koronarajoitusten takia kotiotteluihin voidaan ottaa vain 500 katsojaa. Kausikorttilaisia on lähes 400, joten myytäväksi jää vain satakunta lippua.

Kalle Sipiläinen

Koronavirus ei sotkenut pelipaikkaa Ketterästä tryout-sopimuksella hakevan Jarno Lippojoen kuvioita. – Oli hyvä kesä, kun en miettinyt jääkiekkoa oikeastaan yhtään. Se meni omalla painollaan, harjoittelin normaalisti kuten kuuluukin, mutta samalla teki ihan hyvää vähän nollata ajatuksia ja miettiä sitäkin, etteivät pelit välttämättä syksyllä enää jatkukaan, kertoo Lippojoki.
Koronavirus ei sotkenut pelipaikkaa Ketterästä tryout-sopimuksella hakevan Jarno Lippojoen kuvioita. – Oli hyvä kesä, kun en miettinyt jääkiekkoa oikeastaan yhtään. Se meni omalla painollaan, harjoittelin normaalisti kuten kuuluukin, mutta samalla teki ihan hyvää vähän nollata ajatuksia ja miettiä sitäkin, etteivät pelit välttämättä syksyllä enää jatkukaan, kertoo Lippojoki.

Ketterän harjoituksissa hikoileva Jarno Lippojoki on pelannut urallaan 201 liigaottelua SaiPassa ja JYPissä, yhteensä 317 Mestis-ottelua sekä kiekkoillut Suomi-sarjassa ja Ranskan liigassa.

Nyt hän tavoittelee pelipaikkaa Ketterästä syyskuun mittaisella try out -sopimuksella. Ei ihan tavallista 34-vuotiaalle konkarille, joka toimi edelliset viisi kautta saman joukkueen kapteenina.

– Tämä oli ihan omasta pyynnöstä. Pelivuosia on enemmän takana kuin edessäpäin, ja pitää miettiä vähän tulevaisuuttakin, Lippojoki sanoo.

Hän tarkoittaa työasioita. Puolustajakonkarin tämänhetkinen sopimus Stora Ensolla jatkuu syyskuun loppuun asti. Sen jälkeen kaikki on vielä avoinna.

– Jos työt jatkuvat, se on sitten heistä kiinni, miten pelaamisen ja työnteon saa sovitettua toisiinsa. Pakkohan tässä on jostain rahaakin saada, kun on perhettä. Sen elättämistäkin pitää miettiä.

Rahaa liikkuu sarjassa vähän

Lippojoen mukaan Mestiksessä on tultu taloudellisesti alaspäin joka vuosi. Vallitseva koronapandemia ei ainakaan helpota tilannetta.

– Sellaisia pelaajia ei enää olekaan, ketkä tässä sarjassa saisivat oikeasti kunnon palkkaa tekemisestään.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jääkiekon toiseksi korkein sarjataso on Suomessa nuorten pelaajien temmellyskenttä, jossa pelaajia pyritään kehittämään kohti kirkkaampia valoja.

Vaikka rahaa on käytössä vähän, monissa seuroissa toimitaan hyvin ammattimaisesti. Ketteräkin harjoittelee Imatran jäähallissa pitkälti aamupäivisin, jolloin alkuillan parhaat jäävuorot jäävät juniorien käyttöön.

Lippojoki on mukana, koska haluaisi pelata edelleen mahdollisimman hyvällä sarjatasolla.

– Varsinkin nyt, kun viime kausi loppui kesken. Yritän nauttia näistä viimeisistä vuosista, onko niitä sitten vuosi, kaksi vai miten monta jäljellä.

Roolinsa suhteen konkaripuolustaja ei tunnu olevan erityisen vaativa tai ronkeli.

– Riittää, että saisin vain pelata. Kehittyminen ei ole enää ihan samanlaista kuin kaksikymppisellä, mutta nautin jäällä olemisesta ja pelaamisesta. Jos en pääse pelaamaan, miksi istuisin tämänikäisenä enää katsomossakaan. Sitten on aikaa tehdä kaikkea muuta.

Myyntiin jää vain sata lippua

Koronarajoitukset luovat haasteensa tällä viikolla alkavalle Mestis-kaudelle. Imatran jäähalli vetää sisuksiinsa 1 300 katsojaa, mutta Ketterä voi ottaa kotipeleihinsä maksimissaan 500 katsojaa. Kausikorttilaisia on lähes 400, joten ennakkoon ja ovelta myytäväksi jää ainoastaan satakunta lippua.

– Se on tämänhetkinen tilanne. Kauden aikana nähdään, voidaanko ottaa enemmän vai vähemmän katsojia, urheilutoimenjohtaja Turkka Partanen sanoo.

Juho Kokko

Jääkiekkovalmentaja Maso Lehtonen on asunut Imatralla kolmen vuoden ajan. Mellonmäkeen hän tutustui heti Imatran taipaleensa ensihetkillä.
Jääkiekkovalmentaja Maso Lehtonen on asunut Imatralla kolmen vuoden ajan. Mellonmäkeen hän tutustui heti Imatran taipaleensa ensihetkillä.

Viime kaudella Ketterän kotiottelut houkuttelivat keskimäärin 776 katsojaa. Nykyisillä rajoituksilla yleisökeskiarvo tippuu vähintään 35 prosenttia. Se näkyy väistämättä kassassa, vaikka Partasen mukaan asia onkin otettu budjetoinnissa huomioon.

Lisäksi pohjalla kummittelee viime kauden loppu, kun pudotuspelien tuotot jäivät saamatta. Ketterä olisi lähtenyt kevään huipennukseen runkosarjan voittajana.

– Vaikka rajoitukset höllentyisivät tai poistuisivat kokonaan, odotettavissa on, etteivät ihmiset halua kokoontua kovinkaan tiiviisti, varsinkaan riskiryhmäläiset, Partanen arvelee.

Mediatiimistä jouduttiin karsimaan

Säästötoimenpiteenä Ketterä on karsinut viime kaudesta kokonaisbudjettiaan noin 50 000 euroa ja pelaajabudjettiaan noin 20 000 euroa.

Edustusjoukkueen budjetti on vajaat 600 000 euroa, josta pelaajien osuus on 110 000 euroa. Eli yhden hyvän liigapelaajan palkalla pyöritetään koko Mestis-joukkueen pelaajabudjettia.

– Olemme joutuneet muun muassa karsimaan Suomen parhaasta mediatiimistä. On pitänyt tehdä ratkaisuja, panostammeko mediatiimiin vai hommaammeko pelaajia, Partanen kertoo.

Ketterä pysynee kärkikastissa

Viime kauden jälkeen Ketterä menetti koko terävimmän kärkensä, mutta päävalmentaja Matias Lehtonen lähestyy asiaa pragmaattisesti.

– Niin pitääkin. Jos kärkiruudun jätkät eivät lähde täältä eteenpäin, silloin on jossain vikaa.

Kalle Sipiläinen

Jarno Lippojoen molemmat pojat pelaavat SaiPassa, mutta konkaripuolustaja ei ole vielä mukana valmennustoiminnassa, vaikka sekin vähän kiinnostaisi. –Heidän harjoituksiaan tulee seurattua, mutta mitään valmennushommia itselläni ei vielä ole. Olisi ihan kiva auttaa nuoria ja vähän kertoa näkemystä omalta pohjalta, mitä on esimerkiksi ammattilaisjääkiekosta kertynyt.
Jarno Lippojoen molemmat pojat pelaavat SaiPassa, mutta konkaripuolustaja ei ole vielä mukana valmennustoiminnassa, vaikka sekin vähän kiinnostaisi. –Heidän harjoituksiaan tulee seurattua, mutta mitään valmennushommia itselläni ei vielä ole. Olisi ihan kiva auttaa nuoria ja vähän kertoa näkemystä omalta pohjalta, mitä on esimerkiksi ammattilaisjääkiekosta kertynyt.

Mestiksen paras pelaaja Jaakko Lantta ja puolustaja Joel Olkkonen siirtyivät SaiPaan. Keskushyökkääjä Aku Kestilä ja sarjan maalikuningas Rasmus Hämäläinen suuntasivat ulkomaille.

Toisaalta hankinnatkin ovat sellaista tasoa, että Ketterän pitäisi kuulua sarjan kermaan tälläkin kaudella.

Lehtonen kuvailee ryhmäänsä hieman aiempaa kookkaammaksi ja fyysisemmäksi, mutta samalla luisteluvoimaiseksi ja taitavaksi.

– Meillä on ollut taitava ja hyvin liikkuva joukkue ennenkin, mutta olemme myös liikkuneet paljon kulmissa ja pyörineet ympyrää kaukalossa. Ehkä olemme vähän kaivanneet sellaisia suoraviivaisia ja maalille ajavia hyökkääjiä.

Kokoa, näköä ja taitoa

Viimeksi Ketterään kiinnitettiin Porin Ässissä 130 liigapeliä viilettänyt hyökkääjä Matias Varttinen, joka edustaa taitoa ja vauhtia. Kokoa ja suoraviivaisuutta tuovat Jere-Matias Alanen, Miika Tiihonen ja Niko Ahoniemi.

Kiekko-Vantaasta tullut Roope Reini on sarjan parhaita kiekollisia puolustajia, Einari Luhanka ja Jami Hänninen tuovat kokoa ja näköä.

– Emme ole hankkineet yhtään sellaista pelaajaa, jossa emme näe hyvin vahvaa liigapotentiaalia, Lehtonen sanoo.

Mari-Anna Rossi

Kevään kassakriisistä huolimatta Ketterä Oy:n talous on vakaalla pohjalla, sanoo urheilutoimenjohtaja Turkka Partanen.  - Tilikauden tulos tulee olemaan aavistuksen plussalla tai nollilla, hän kertoo.
Kevään kassakriisistä huolimatta Ketterä Oy:n talous on vakaalla pohjalla, sanoo urheilutoimenjohtaja Turkka Partanen. - Tilikauden tulos tulee olemaan aavistuksen plussalla tai nollilla, hän kertoo.

Jarno Lippojokea ja Marlo Koposta Lehtonen kuvaa omina vanhempina pelaajina tärkeiksi joukkueelle. Jesse Viskarin ja Santeri Suomalaisen hän odottaa kasvavan aiempaa suurempaan rooliin Ketterässä.

Epätavallinen sarjaohjelma

Mestis-kauden Ketterä aloittaa perjantaina kotiottelulla Heinolan Peliittoja vastaan. Koronauhan takia sarjaohjelma on jouduttu laatimaan varsin erikoiseksi.

Kiekko-Espoon ja Forssan Palloseuran paluun myötä 14 joukkueen sarjaksi paisutettu Mestis on jaettu kolmeen alueelliseen välisarjaan. Niiden sisällä joukkueet hinkkaavat käytännössä koko syyskauden pelkästään toisiaan vastaan.

Systeemin tarkoituksena on vähentää matkakuluja ja rajata mahdolliset korona-altistukset oman lohkon sisälle. Mahdolliset rästipelit on myös helpompi aikatauluttaa uudelleen, kun joukkueet ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan.

Runkosarjan kokonaisottelumääräksi tulee normaali 50 ottelua.

Ketterä 2020–21

Maalivahdit: Juho Markkanen (SaiPa U20), Santeri Lipiäinen.

Puolustajat: Jami Hänninen (Jokerit U20), Henry Maarnela, Einari Luhanka (HIFK U20), Jarno Lippojoki, Saku Forsblom, Marlo Koponen, Samuli Tanhua, Roope Reini (K-Vantaa/Jokerit).

Hyökkääjät: Jesse Liuksiala (Pelicans U20), Henry Karjalainen, Jere-Matias Alanen (IPK), Mikko Haaparanta, Niko Ahoniemi (TuTo Hockey), Ville Paalanen, Jesse Hallikas, Sebastian Sjöholm, Matias Varttinen (JoKP), Santeri Suomalainen (JHT), Jesse Viskari, Arttu Rämö, Roope Mäkitalo, Miika Tiihonen (Hermes).

Mestiksen välisarjalohkot:

A: Koovee, K-Vantaa, K-Espoo, FPS, TuTo Hockey

B: Kiekko-Pojat, Ketterä, Peliitat, SaPKo, KeuPa HT

C: Hermes, IPK, Hokki, RoKi

Luetuimmat