Ammuttujen imatralaiskoirien tapauksessa ei aloiteta esitutkintaa — Valtakunnansyyttäjänviraston mukaan poliisi ei käyttänyt harkintavaltaansa väärin

Kantelun teki koirien omistaja, joka piti poliisin toimintaa rikollisena.

Joonas Tapaninen

Poliisin lopettamat koirat haudattiin Imatran hyötyjätepisteen yhteydessä sijaitsevalle lemmikkien hautausmaalle. Kuvan haudat eivät liity tapaukseen.
Poliisin lopettamat koirat haudattiin Imatran hyötyjätepisteen yhteydessä sijaitsevalle lemmikkien hautausmaalle. Kuvan haudat eivät liity tapaukseen.

Imatralla toukokuussa ammuttujen kotikoirien tapauksesta ei aloiteta esitutkintaa. Valtakunnansyyttäjänvirasto näkee, etttä poliisi on tehnyt lopettamispäätöksen oman harkintavaltansa rajoissa.

Virasto teki päätöksen käsiteltyään asiasta tehdyn kantelun. Kantelun teki koirien omistaja, jonka mielestä poliisi syyllistyi teossaan rikokseen. Omistajan mielestä koirat eivät olleet aggressiivisia, eivätkä käyttäytyneet villikoirien tapaan.

Valtakunnansyyttäjänvirasto perustaa päätöksensä sen hetken tekijöihin, jolloin päätös koirien lopettamisesta on tehty. Koska karanneista lemmikkikoirista ei oltu ilmoitettu hätäkeskukseen, poliisi ei kertomansa mukaan tiennyt, että kyse oli lemmikeistä. Koirilla ei ollut pantoja.

Poliisin mukaan koirat käyttäytyivät kuin kulkukoirat, sillä ne liikkuivat holtittomasti, eivätkä antaneet ottaa itseään kiinni. Koska mikään ei viitannut siihen, että kyse olisi lemmikkikoirista, poliisin ei myöskään koettu olleen velvollinen tiedustelemaan karkureista löytöeläintarhalta, jonne omistaja oli ilmoituksen tehnyt.

Koirien lopetuspäätöksen taustalla vaikutti myös Imatran kulkukoiraongelma. Villikoiria on jahdattu jo vuosia itärajan tuntumassa. Villikoira puri imatralaisnaista vuonna 2017 Karhunsuolla.

Vaihtoehtoiset toimet vähissä

Poliisi on selventänyt valtakunnansyyttäjänvirastolle myös sitä, miksi koiria ei karkotettu tai yritetty ottaa kiinni esimerkiksi ruokaloukulla. Poliisin mukaan koirien liikkuminen asutulla alueella ja pihapiirissä aiheutti ilmeisen vaaran ihmisten terveydelle, eivätkä vaihtoehtoiset keinot siten soveltuneet tilanteeseen.

Koirien liikkuminen oli aiheuttanut paikalla olleen poliisipartion mukaan huolta. Partiolta oli kyselty, voiko alueella liikkua turvallisesti. Poliisit olivat myös ohjanneet pyöräileviä lapsia pois alueelta.

Koirien loukuttamiseen ei ryhdytty, sillä se olisi ollut poliisin mukaan toimenpiteenä hidas. Loukuttaminen olisi edellyttänyt tehtävän jättämistä kesken, eikä poliisi kokenut voivansa poistua alueelta vaarantamatta asukkaiden turvallisuutta. Karkottaminen taas olisi todennäköisesti hajottanut lauman ja kasvattanut siten vaara-aluetta entisestään.

Fakta: Näin aamu eteni

Epäillystä villikoiralaumasta tehtiin Savikannassa hälytys maanantaiaamuna 27. toukokuuta kello 8.44.

Paikalle tuli poliisipartio, joka näki koirat. Partion havaintojen perusteella kyse ei ollut lemmikkikoirista.

Poliisi teki päätöksen koirien lopettamisesta, joka oli voimassa iltakuuteen asti samana päivänä. Paikalle pyydettiin suurriistavirka-apua.

Eläimiin ei saatu näköyhteyttä useampaan tuntiin. Tänä aikana ihmiset ilmoittivat edelleen kohtaamisistaan koirien kanssa. Erään ilmoittajan mukaan lapsia oli otettu sisätiloihin koirien juostua pihapiiriin.

Poliisipartio ilmoitti paikan päältä kello 13.50, että metsästäjä oli lopettanut koirat. Asiasta ilmoitettiin valvontaeläinlääkärille.